sunnuntai 30. syyskuuta 2007

Töitä ja kieli sinisenä

Taas on viikonloppu voiton puolella ja huomenna alkaa uusi kiireinen työviikko. Enää kaksi viikkoa ja projektini seminaari on käsillä, sitten lokakuun lopun voinkin ottaa hiukan iisimmin - toivottavasti.

Olin taas eilen työkeikalla. Meillä oli hauskaa, mutta olin todella väsynyt eikä flunssa ole vieläkään oikein hellittänyt. Päätä on särkenyt koko viikon ja nyt huomaan, että särkee edelleen. Jospa ensi viikonloppu menisi hiukan rauhallisemmin, kun en ole sopinut viikonlopuksi keikkaakaan.

Kiinnitin taas huomiota siihen, että tuohon työmatkustamiseen menee yllättävän paljon rahaa. Täytyykin muistaa pitää hiukan kirjaa työpäivistä, jos vaikka muistaisi ilmoittaa ensi keväänä veroilmoituksessa. Nyt joulukuussa saamme tuntuvat veronpalautukset kumpikin, mutta kyllä me sen edestä teimme remonttiakin. Kotitalousvähennys on sitten mukava juttu.

Niin ja se sininen kieli. Ei, en ole muuttunut chow chow'ksi tai sairastunut vakavasti. Sain pari viikkoa sitten vanhemmiltani tyhjyyttään kumisevaan pakastimeen ison satsin marjoja, joten olen reippaana likkana tehnyt iltapalaksi itselleni vadelma-mustikkajuomaa. Tällä kertaa juomaan tuli vadelmia, mustikoita (no shit), appelsiinimehua ja hiukan mehukeittoa. Nyt on siis kieli sinisenä mustikoista.

Nyt suljen koneen ja ryhdyn setvimään hirviömäistä pyykkipinoa. Kyllä on taas pesty pyykkiä, mutta kuka ihme viikkaisi ja laittaisi kaikki vaatteet siististi kaappiin? Meillä muuten käy harmillisen usein niinistöt eli sukat kadottavat parinsa ja niiden parittaminen on aivan kamalaa puuhaa. Näin muuten taannoin Dressmanilla nerokkaan keksinnön: miesten sukissa oli siistit, huomaamattomat nepparit, siis urospuoli yhdessä sukassa ja naaraspuoli toisessa. Nips vaan ja sukat yhteen ennen pesua. Vau, mikä oivallus! Tässäpä Saulillekin taas yksi sukkavinkki, jos hän vaikka sattuu lukemaan mun blogiani ;)

torstai 27. syyskuuta 2007

Työntäyteinen viikko

Tämä viikko on ollut todellakin työntäyteinen eikä viikko ole vielä edes pulkassa. Alkuviikko kului sutjakkaasti kahden kiireellisen homman välillä palloillessa, molemmat kun vaativat yhtä tiukasti huomiotani. To do -lista kiljuu punaisena ja olen tehnyt melkoisen pitkiä päiviä. Lokakuu ei tuo tullessaan yhtään helpotusta, sillä näiden kahden hommani lisäksi olen saamassa kolmannen projektin. Kiireestä huolimatta on mukava, kun löytyy luottoa ja työkaverini uudessa projektissani ovat kerrassaan ihania.

Note to self: Kun työpuhelin soi yhtä yli neljän iltapäivällä, älä vastaa. Älä herran tähden vastaa. Vain yhtä yli neljän vastatuissa puheluissa uhkaillaan oikeusjutuilla ja vuodatetaan (asiasta, tosin) kaksikymmentä minuttia.

Unelmia ja toimistohommia

Kirjoittelin aikaisemmin, että Elements Music julkaisee marraskuussa Leevi and the Leavingisille omistetun tribuuttialbumin, johon kerätään tunnettujen artistien tulkintoja Gösta Sundqvistin ja Leevi & Leavingisin parhaimmista kappaleista. Nyt albumi on saanut nimen: Melkein vieraissa - Tribuutti Leevi & Leavingisille.

Tämän lisäksi albumilta on lohkaistu toinen sinkku, Unelmia ja toimistohommia Happoradion tapaan. Jos aikaisempi sinkku, Egotripin esittämä Rin-tin-tin kolahti ja kovaa, niin entäpä tämä sitten! Nyt en kyllä millään jaksaisi odottaa marraskuun seitsemättä ;)

Marraskuuta odotellessa voi Elements Musicin sivuilta käydä kuuntelemassa niin Rin-tin-tinin kuin Unelmia ja toimistohommiakin. Toimii.

keskiviikko 26. syyskuuta 2007

Hanko mielessäin

Poikien projekti

Mainitsinkin aikaisemmin, että vietimme taannoin hauskan viikonlopun Hangossa. Saimme mieheni työkaverilta auton lainaksi pari viikkoa sitten perjantaina ja kiidimme kohti Hankoa Helsingin ja tietenkin Ikean kautta. Tein hyvin suunnitellun täsmäiskun Ikeaan, jonka jälkeen jatkoimme matkaa uusien ihanien säilytyskorien kanssa.

Miehet - tai ainakaan omani - eivät jostain syystä ymmärrä säilytysongelmia, heillä ei ole niitä. Mieheni ei koe johtoviidakoita tai paperikasoja yhtään ahdistaviksi, kun minua ne suorastaan raivostuttavat. Siksipä ostosreissun piti a) suorittaa yksin ja b) sen tarkoitus ovelasti salata. Ostin myös vuodevaatelaatikoita ja muutaman tauluhyllyn. Tauluhyllyt olivat sellaisia ohuita, jotka kannattelevat muutamaa kuvaa. Anna-lehden sisustusvinkistä innostuneena ajattelin koota olohuoneeseen kuvakollaasin suosikkikuvistani. Saas nähdä mitä siitä tulee, hyllyt ovat vielä kiltisti paketissa. Korit tosin ovat jo kovassa käytössä.

Mutta asiaan, siis Hankoon.

Reissumme tarkoituksena oli juhlistaa kolmekymppisiä hyvän ruoan ja kartingin merkeissä. Ei kuulosta hassummalta, eihän?

Synttärisankarin menopeli oli luonnollisesti varustettu syntymävuodella


Koko revohka startissa

Lauantaina me naiset paiskimme keittiössä hommia, kun miehet olivat ulkona puutöissä - no, ehkäpä vanhoillisella asettelulla tuli parempaa jälkeä kummassakin päässä ;) Mieheni piti synttärisankaria kiireisenä, jotta yllätys - karting-ajelu - pysyisi mahdollisimman pitkään salaisuutena. Jotainhan päivänsankari oli jo uumoillut, mutta yllätys kuitenkin taisi olla ihan onnistunut. Meitä oli kolme pariskuntaa ajamassa ja yhdet isovanhemmat lapsia kaitsemassa. Ja hauskaa oli (ainakin meillä ajajilla, ja oli varmasti myös isovanhemmilla ja lapsilla). Vaikka aika tuntui pariltakymmeneltä minuutilta, ajoimme kokonaisuudessaan kaksi tuntia. Hurjaa menoa!

Aimo ajaa

Ajon jälkeen söimme mielettömän hyvin ja kummasti alkoi väsy painaa tämän tädin silmiä. Taisi olla yhdeksän pintaan kun jo torkuin sohvalla. Siirryin siitä sitten sänkyyn herätäkseni kerran aamukuudelta siihen, että mieheni tulee nukkumaan (!) ja toisen kerran iltapäivällä (!) yhdeltä, kun keittiöstä kantautui herkullinen pekonin ja paistetun kananmunan tuoksu. Ovela keino saada väki ylös ;)

Oli hurjan ihanaa ja hauskaa viettää aikaa hyvässä seurassa, syödä ja juoda hyvin. Harmi vaan, että tapaamme näiden rakkaiden ystäviemme kanssa niin harvoin.

Valokuvatorstai - Kivet

Olen taaskin melkoisen myöhässä tämänkertaisen haasteen kanssa. Parempi (?) myöhään kuin ei milloinkaan. Valokuvatorstaissa on aiheena kivet.

Tämä kuva on otettu kuvan tietojen mukaan lähes kolme vuotta sitten, 27. lokakuuta 2004. Meillä oli tuolloin vielä auto (nykyään asumme keskustassa ja miehen opiskelujen takia ei muutenkaan olisi varaa autoon) ja olimme vaihtamassa talvirenkaita. Minusta valokuvaaminen oli huomattavasti renkaanvaihtoa mielenkiintoisempaa, joten puuhastelin syyskuvien parissa. Pitkän ajan (siis sen kolmen vuoden) jälkeen löysin tämän kuvan muutama viikko sitten ja laitoin sen taustakuvakseni. Syksyn lehtiä ja pihatien kiviä.

tiistai 25. syyskuuta 2007

Unelmia ja viikonloppuhommia

Viime viikonloppu meni melkein kokonaan keikkaillessa. Lauantaina menimme aamusta Helsinkiin, tällä kertaa miehenikin oli mukana työkeikalla. Päivä meni hurjan nopeasti, en oikein taas muistanutkaan, miten kivaa keikoilla on. Työkaverit ovat niin timantteja tyyppejä eikä hulluttelusta meinaa tulla loppua, kun vauhtiin päästään.

Siskonikin oli pitkästä aikaa keikkapaikalla, viime kuun riidasta ei ollut tietoakaan - kaikki oli taas hyvin. Alkuvalmistelujen lomassa siskoni kipusi soittamaan pianoa lavalle, jonne bändi oli virittänyt vehkeensä. Sytyttelin kynttilöitä salissa ja lauloimme siskoni säestyksellä Sunnuntaiaamuna. Ihan hullua homma, ihanaa hommaa :D


maanantai 24. syyskuuta 2007

Voi ökömökö

Onpas saamaton olo. Viime viikonloppu meni töissä, sitä edellinen vietettiin hurjan hauskoissa merkeissä Hangossa. Viikot tuntuvat kuluvan vauhdilla eikä millään tunnu riittävän aikaa sellaisiin perusjuttuihin, kuten siivoamiseen, silittämiseen, pyykin lajitteluun tai -pesuun.

Blogin päivittäminenkin tuntuu työläältä. Koneella olen kuitenkin ihan luvattoman paljon, myönnän. Hiukan ylpeänä itsestäni olen sulkenut koneen iltaisin ilman suurempia merkkejä vieroitusoireista, ihan en kuitenkaan ole uskaltautunut niihin siivouspuuhiin.

Jos nyt sallisin itselleni tämän päivän löhöilyyn ja aloittaisin uuden elämän huomenna. Tai sitten ylihuomenna. Loppuviikosta viimeistään.