perjantai 15. elokuuta 2008

Murheita

Hiukan harmiakin ehti kesälomaani kuulua. Iho-ongelmani sen kuin pahenivat. Ihotautilääkärin tropit eivät apua tuoneet, päinvastoin. Ihottuma levisi selästä rintaan ja kaulalle. Lomaa edeltäneen viikon kuljin huivi kaulassa ja tunsin itseni kamalaksi aknehirviöksi aina kun näppyläni olivat näkyvillä. Otin siis lääkärin neuvosta vaarin ja palasin e-pilleriliuskoille, joista sain välittömästi avun - valitettavasti. On kurja todeta vaivan olevan hormonaalista, vaikka epäilen osansa olevan stressilläkin. Kummasti vaiva nimittäin tokeni loman edetessä.

Ekan pilleriliuskan päätyttyä odottelin menkkoja, jotka olivat muutaman päivän myöhässä. Alkaessaan ne olivat niin kipeät, että itkin yksin kotona ja vaelsin levottomana huoneesta toiseen. En ihan heti muista vastaavaa kipua. Mikään määrä buranaa ei tuntunut auttavan. Ainoan helpotuksen toi sikiöasento kylpyhuoneen lattialla kuuman vesisuihkun alla. Kylppärissä otin kivusta voipuneena tunnin unetkin ennen miehen tuloa töistä kotiin. Lattialta herättyäni huomasin, että minusta lähti - miten sen nyt sanoisi - jotain ylimääräistä. Minulle ei ihan heti tullut mieleenkään mahdollisuus siitä, että voisin olla raskaana. Enkä siinä vaiheessa enää ollutkaan. Mieheni puhui saman tien keskenmenosta, itse en osannut vielä antaa asialle nimeä.

Vasta tällä viikolla olen ehtinyt ajatella koko asiaa. Kävin neuvolan lähetteellä verikokeessa ja kun sain kuulla kaiken olevan kunnossa ryhdyin miettimään, ettei asia ihan nyt niinkään ole. Kummallisella tavalla toimii ihmismieli.

4 kommenttia:

Kirsikka kirjoitti...

No voi herttinen! Kaikkea sitä sattuu ja tapahtuu pienelle ihmiselle. Onpa kurjaa.... :(

Minz kirjoitti...

No, voihan surku! Eipä ihme sitten, että sinulla oli isoja kipuja. Enkelienergiaa!

Nimby kirjoitti...

Olen avannut tämän monta kertaa vastatakseni, mutta ei ole järkeviä sanoja (kuten varmasti huomasit..). Piti sanoa, että olen pahoillani, tosi kurja tilanne. Menetystä kun ei voi arvottaa tai verrata, niin kuin ei kipua tai suruakaan. Varmasti ajatukset käyvät läpi erilaisia kuvioita, mitäs jos, entäs, jos kuitenkin olisi... Kaikkea ei tarvitse ajatella järjellä eikä järkeistää, kuten sanoit ihmeellisesti toimii ihmismieli. Ota vastaan mitä se mieli tuo eteen, ajatukset ja tunteet vaikka se ei olisikaan "järkevää". Voimia!

Aimo annos kirjoitti...

Kaunis kiitos kommenteista. Nimby, tuo oli niin kauniisti ja hyvin sanottu, etten millään pysty sanoiksi pukemaan vastausta. Kiitos.