maanantai 1. syyskuuta 2008

Kunnon Nainen juhlii kunnolla

Viikonloppuna oli orastavasta flunssasta huolimatta vaikka mitä ohjelmaa. Perjantaina kävimme katsomassa 30 kilometrin päässä sijaitsevaa omakotitaloa puolen hehtaarin tontilla (ei sentään puolen hehtaarin metsässä). Jokin talossa, pihapiirissä ja sijainnissa kolahti. Olemme nyt melko vakavissamme suunnittelemassa tarjouksen tekemistä. Ehkä. Mahdollisesti. Hui kamalaa.

Perjantaina kävimme katsastamassa uudistetun sedulan, jossa illan tähti oli itse Matti Nykänen. Voi elämä. Hauskaa kyllä oli ja baarin uusi ilme oli ensivaikutelmaa parempi. Ruokalista täytyy jossain vaiheessa käydä testaamassa, se vaikutti hyvin jännittävältä ollakseen niinkin perinteinen.

Lauantaina suuntasimme kohti pääkaupunkiseutua ja sisareni juhlia. Keittiömestari-siskoni sai Rôtisseur-käädyt keväällä ja nyt oli aika juhlia mahtavaa saavutusta. Kuvassa keskellä päivänsankari, oikealla vanhin siskoni ja vasemmalla olen minä heiluttamaasa kättäni villisti. Kuvan otti siskoni mies, jolla oli tarkoitus saada aikaan hyväntuulinen kuva, joten hän sanoi "no niin tytöt, nyt hymyä ja taikasana 'kikkeli'". Kyllähän sen tietää, mitä tuollainen minulle tekee.


Juhlassa oli hyvä tunnelma ja mahtava ohjelma. Nauroin ja lauloin ääneni käheäksi ja tanssin päkiäni puuduksiin. Oli ihana juhlia siskon upeaa saavutusta.

Sunnuntaiaamuna heräsin Helsingistä ihan paniikissa. Olin aivan varma, että kello olisi jo reippaasti yli yhdentoista ja olisin missannut tapaamisen. Olin aiemmin kesällä ilmoittautunut Kunnon Nainen -urheilutapahtumaan, johon oli tarkoitus ottaa osaa isommalla porukalla. Heräsin onneksi kahdeksan maissa ja ehdin mainiosti tapahtumaan. Koko tapahtuma oli oikein hyvin järjestetty ja seitsemän kilometrin matkalle lähti 1300 iloista ja hyväntuulista naista. Minua painoi flunssa jo sen verran, että päätin liittyä kävelijoiden joukkoon, mutta ensi vuonna juoksen tuon matkan aivan takuuvarmasti.

Koko tapahtuman alun ajan seisoi urheilukentän laidalla mielenkiintoisesti pukeutunut mieshenkilö. Storm trooper -armeija on ilmeisesti kadottanut yhden jäsenen. Silminnäkijähavainnoista ei liene pulaa.



Kävely päätteeksi saatiin keittoa, kahvia ja kassillinen evästä. Naisjoukkoa viihdytti The Beatles Story Band ja ainakin meillä jaksoi tanssijalka vielä nousta. Hauskaa oli.

2 kommenttia:

Minz kirjoitti...

Teillähän nyt vilinää riittää! =oD Kivoja tapahtumia. Toivottavasti flunssa sinut pian jättää! =o)

Kirsikka kirjoitti...

Iiih! Missä se talo on? Missä se talo on?