perjantai 23. tammikuuta 2009

Poliklinikalla 23. tammikuuta

Tänään oli aika taas varattu naistentautien polille. Jouduin lähtemään kesken työpäivän, mutta onneksi minulla oli tunteja säästössä. Mieskin oli vapaalla, joten hän pääsi huoletta mukaan.

Ajaessamme keskussairaalalle minua jännitti niin kovasti, etten tiennyt miten päin olisin. Tiedostin vähän turhankin tarkkaan raskauden olevan jo niin pitkällä, että ultrassa selviäisi, onko kyseessä ihan oikea raskaus vai tuulimunaraskaus.

Pääsimme sisään melko pian. Vastassa oli taas viime kerran mukava lääkäri. Hän selitti tarkasti, mitä tutkisimme, todennäköisesti miestäni varten.

Ultralaitteen ollessa sisälläni lääkäri sanoi melkein heti, että täällähän näyttää jo paljon paremmalta. Sikiöpussi oli selvä, samoin ruskuaispussi ja pienenpieni sikiö (vai onko se vielä tässä vaiheessa alkio), jolla oli vilkas syke. Radiossa soi Hyvät, pahat ja rumat -elokuvat tunnusmusiikki ja hoitaja vitsaili "nyt sieltä tulee sitten länkkärilapsi".

Kun lääkäri kuvaili kohdun sisältöä, katsoin miestäni. Hän näytti onnelliselta. Mahassani on noin sentin mittainen sintti, viikkoja on lääkärin mukaan kasassa 7+1, laskettu aika on syyskuussa. Poistuimme vastaanotolta onnittelujen kera. Neuvolaan kuulemma saa varata jo ajan.

Myöhemmin automatkalla mieheni kertoi, että häntä oli hymyilyttänyt koko ajan vastaanotolla. Ensimmäistä kertaa tilanne oli konkretisoitunut hänelle. Mies oli ollut iloinen, kun lääkäri oli kutsunut häntä isäksi. Tästä tämä lähtee nyt sitten ihan tosissaan.

Ei kommentteja: