lauantai 10. tammikuuta 2009

Poliklinikalla 5. tammikuuta

Menin mieheni kanssa sovitusti naistentautien poliklinikalle maanantaina 5. tammikuuta aamukahdeksaksi. Olin ollut syömättä kuusi tuntia, kuten sovittua. Syön harvemmin kahden aikaan aamuyöstä, joten käytännössä katsoen olin viimeksi syönyt ja juonut edellisenä iltana kymmeneltä.

Minun oli tarkoitus viettää viimeisenä lomapäivänä kunnon hemmottelupäivä kynsihuollon, kampaajan ja jumpan merkeissä. Uskoin ehtiväni yhdeksitoista kynsihuoltoon, kampaaja oli varattu yhdeksi. Jumpan suhteen olin jo menettänyt toivoni.

Ilmoittauduin osastosihteerille ja kysyin samalla, onko tarvetta antaa virtsanäytettä tai ottaa verikokeita. "Ei ole tarvetta", kuului vastaus. Kysyin samalla, mikä aikataulu on, pääsisinkö suoraan varatulle ajalleni. Päivystyspotilaita oli kuulemma paljon, joten joutuisin odottamaan.

Odottelinkin sitten rapsakat kolme tuntia. Olin edelleen ravinnotta, sillä minulle oli väläytetty mahdollisuutta leikkauksesta.

Kun yhdeltätoista vihdoin pääsin lääkäriin, kuulin, että minun olisi pitänyt käydä verikokeissa heti aamusta. Sitä mieltä minäkin olin ollut polille saapuessani ja olin asian vielä varmistanut. Minulle pärähti siis vielä toinen kolmen tunnin odottelu ja päätin, etten jätä kampaajaa väliin. Pyysin päästä kotiin ("kotiin") odottelemaan tulosten valmistumista, ja sainkin luvan häipyä, kunhan lupasin olla syömättä.

Lääkäri soitti tuloksista hieman ennen kolmea, kun olin kampaajalla. Hänen mielestään oli selkeästi kyseessä kohdunulkoinen raskaus. Edessä olisi kuulemma leikkaus, hän sanoi ja käski pikaisesti päivystykseen. Ajattelin, että föönataan nyt kuitenkin ensin ja ihana Turo-kampaajani loihti kivan kampauksen. Nauroimme, että kaikkihan nyt menevät leikkaukseen uusilla hiuksilla.

Vaan eipä tarvinnut leikata. Päivystävän lääkärin mielestä leikkaukselle ei ollutkaan niin akuuttia tarvetta, joten pääsin kotiin kipuilemaan ja mikä tärkeitä, syömään. Sain poliklinikalle uuden ajan seuraavaksi perjantaiksi.

En vaan voi olla ajattelematta, mikä vaikutus tuolla osastosihteerin laboratoriokoemöhläyksellä oli. Jos olisin maanantaina saanut koetulokseni jo ollessani polilla, olisi minulta jo leikattu maanantaina muutakin kuin hiukset.

Ei kommentteja: