maanantai 20. huhtikuuta 2009

Kauppa kannattaa

Kaupantekotilaisuutemme peruuntui viime torstailta, vielä ei ole uutta aikaa sovittu. Ihan ei tee mieli kyselläkään kovin innokkaasti aikatauluista

Ostaja sairastui ja joutui 40 asteen kuumeessa nestettä keuhkoissaan sairaalaan. Täytyy vaan toivoa, että mies toipuu - eikä pelkästään asuntokauppojen takia.

Nyt on sattuneesta syystä pakkausinto hiipunut. Ei ole mieltä tunkea kämppää täyteen laatikoita, kun emme tiedä, miten kauan niiden kanssa joudumme asumaan.

Ihan en ole kuitenkaan laiskotellut. Kävin lauantaina laittamassa vinttikomeron sellaiseen kuntoon, että sen kun haemme tavaramme sieltä pois.

Vintiltä tarttui mukaan jos jonkinlaista tarpeetonta tavaraa. Uusi osoite näille oli kirpputori, jonne kiikutin sunnuntaina aikamoisen kasan vaatteita ja tavaraa. Ainakin näääääin paljon.

(Matkalaukku ei mennyt myyntiin. Matkalaukku, kuten kaikki kassit ja pahvilaatikko, oli täynnä vaatteita.)

Olen varannut myyntipöydän viikoksi. Toivottavasti mahdollisimman paljon menee kaupaksi, sillä sellainen homma kirppistouhussa taas oli. Todennäköisesti tämä kirppiskerta tulee olemaan viimeiseni. Vannotin siskojani pysäyttämään minut, kun seuraavan kerran rupean höpisemään kirpputoripöydän vuokraamisesta.

Koska tarkoitukseni on päästä hyvästä tavarasta ihan oikeasti eroon, on hinnoitteluni hyvin maltillinen. Paitoja eurolla, korkeintaan neljällä. Todella hyvää tavaraa en kuitenkaan halunnut ihan pilkkahintaan kaupata. Siksi esimerkiksi miehen puku, jota ei ole käytetty kuin kaksi kertaa, on myynnissä hintaan 15 euroa.

Laittaessani myyntipöytää kuntoon, tuli ihmisiä jo hypistelemään vaatteita. Eräs pariskunta katsoi pukua, mutta jätti sen rekkiin kalliin hinnan takia. Ilmaiseksiko ne vaatteet pitäisi sitten antaa? Vaatteista on kuitenkin maksettu ihan oikeata rahaa. Hyväntekeväisyys on oma juttunsa - olen sitäkin harrastanut viemällä talomme kivijalkakirppikselle lahjoituksia.

Nyrpistely, vaatteiden arvostelu ja hinnoista kiukuttelu on luonnollisesti helppoa, kun ei tarvitse myyjän kanssa tinkiä henkilökohtaisesti. Mutta jonkinlaista suhteellisuudentajua voi silti odottaa.

Vaivan ja mielipahan lisäksi minua kiukuttaa varastelu vuokrapöytäkirppiksillä. Miksi joku edes viitsii varastaa kirppistavaroita? Ja vielä niitä halvimpia. Viime kerralla minulta varastettiin useita alle euron paitoja. Kaikessa kummallisuudessaan se olisi naurattanut, ellen olisi kiehunut raivosta.

4 kommenttia:

Kirsikka kirjoitti...

Hitsi. Pitäisköhän munkin viedä se julmettu kassillinen vaatteita sinne Kodittomille kissoille? Se olis kuitenkin lähempänä kuin lähin Uffi...

Stansta kirjoitti...

Toi varastelu ON sikamaista! Toisekseen ihmetyttää (joissain paikoissa, että) mitä ne myyjät siellä tekee..? Kun eivät vahdi toisten tavaroita siis.
Mun pitäis kans vuokrata pöytä, mutta en saa aikaiseksi. Ensin pitäis läpikäydä hurrrja määrä roinaa täällä kotona. Ei jaksa, vielä.
Olen muuten jostain kuullut, että UFF:n tuotosta menisi vain mitätön osa hyväntekeväisyyteen ja suurin osa jollekin yksityismiehelle. En ole varma, mutta silti olen tuon kuultuani minimoinut UFF:n liikkeissä käynnin. Asiaan vaikutta kyseisten paikkojen hinnoittelukin.
Aurinkoista viikkoa!

PS.Toivottavasti se mies paranee pian!

Minna kirjoitti...

Kiitos <3

Aimo kirjoitti...

Kirsikka, kannahan ne vaatteesi sinne meikäläisen kirppispöytään. Multa löytyy lappuja, ja kun kirjailet niihin oman nimmarisi, saat omasi pois viikon päätteeksi ;)

Stansta, kirpputorille tavaroiden vieminen on oikeasti hyvä juttu - kierrätys on pop :) Siitä vaan tuntuu olevan kohtuuton vaiva itselle, kun kuitenkin vaan hiluja saa takaisin.