sunnuntai 26. huhtikuuta 2009

Munaus

Kakku maistui liikaa munalta. Olisi pitänyt maistaa se jo pohjasta, mutta silloin eivät hälytyskellot soineet tarpeeksi kovaa. Kahvipöydässä oli jo turha rykiä. Oma palani jäi syömättä, mutta vieraat eivät onneksi protestoineet.

Toinen munaus roikkuu parvekkeella. Minä, vannoutunut leikkokukkien ystävä ja kaikkien ruukkukasvien tappaja haksahdin orvokkiamppeliin.

En edes tiedä, miten ja milloin sitä pitäisi kastella. Sen verran tiedän, että alkukevään orvokit ovat kestäviä kavereita ja orvokit noin ylipäätänsäkin kestävät kylmää.


Tämän päivän näyttöä (ja myös itseäni) piristääkseni ostin myös pienen kukkakimpun neilikoista ja ruusuista. Kimppu toi hyvää karmaa, sillä aurinkoisesta päivästä huolimatta kävijöitä oli kymmenen. Tätä kertaa suurempi tungos oli vain ensiesittelyssä, jolloin kämppäämme ahtautui kaksitoista innokasta.

Näistä kävijöistä oli kuulemma muutama ihan potentiaalinen ja perjantain yksityisnäyttöläinenkin jäi vakavasti harkitsemaan tarjouksen jättämistä. Ehkä en ihan turhaan ole pakkaillut.

Ei kommentteja: