lauantai 23. toukokuuta 2009

"Eka olin et ei v*ttu, mut sit mä olin et ei saatana"

Ei mene putkeen. Ei sitten ollenkaan.


Pesen pyykkiä. Ilmeisesti samalla myös huulikiiltoni. Kannattaa tarkistaa taskut ennen kuin lykkää pyykit koneeseen ja pistää sen käyntiin.

Ja kas kun muistin juuri tässä kirjoittaessani, että housujeni taskussa oli jotain muutakin. Jotain sellaista, minkä takia käynnissä oleva kone kannattaa pysäyttää ja heti (tai niin nopeasti kuin koneen turvajärjestelmä ja piinallisen hitaasti latautuva käyttöohje antavat myöten).

Esimerkiksi näin.


Sitten tutkitaan housujen taskut. Ja löydetäään sieltä nätisti taiteltu seteli (onneksi housut oli käännetty nurinpäin). Näin.


Seteli todetaan varsin puhtaaksi ja onneksi vielä kurantiksi tavaraksi ja laitetaan kuivumaan pystyasennossa (emmehän halua setelin kuivuvan pöytään kiinni, emmehän). Näin.


Sitten rauhoitutaan hieman. Näin.

Tähän koko touhuun meni muuten puoli tuntia kaikkine käyttöohjeiden etsimisineen ja lukuisine kirosanoineen. Aloitin kirjoittamaan tekstiä 22.19, siis Bloggerin antaman aikaleiman mukaisesti ja näitä sanoja kirjoittaessani kello on 22.52.

Note to self: Seuraavan kerran, kun peset pyykkiä, muista tarkistaa taskut. Kello on nyt 22.53.

7 kommenttia:

Sipulix kirjoitti...

:D empatiaa täältä. Olen pessyt koneessa 1 kännykän, 1 MP3 soittimen, huulirasvoja, aika paljon rahaa paperisena ja kolikkoina, kyniä, taskulaskimen, tutteja, nenäliinoja, siteitä, kellon, valokuvia jne. ja aina niin, että IHAN VARMASTI tyhjensin joka taskun mutta...

Alcinoe kirjoitti...

Kiitos aamun nauruista. Väitän, ettei kaikki ole vain vahingoniloa. =)

Anu kirjoitti...

Että sellainen tapaus tällä kertaa. ;)
Minä harrastin yhteen aikaan paperinenäliinojen pesemistä. Kummasti siinä kirosanavarasto muistui mieleen.

vilukissi kirjoitti...

Ryhdyit sitten rahanpesijäksikin...joo...se ei ole mukava ääni, kun on jo jonkin aikaa kuulostellut pesuhuoneesta kantautuvia ääniä ja on vissinvarma, ettei mitään outoa ole pyykin mukana...ja sitten joutuu kuitenkin pysäyttämään koneen (yhdyn Aimon sanoihin sanoessaan, että koneen avautumisen aika on pitkä) huulipuna ilman koteloa on ollut pahin tähän astisista kokemuksistani eikä yksistään huulipunalle...(kallis punainen angoravillapaitahan ei pidäkään ääntä valkopyykissä..)

Anonyymi kirjoitti...

Minä ostin kerran roiskeen- ja iskunkestävän kännykän, koska olen tuhonnut ainakin kaksi kännykkää roiskimalla (ykköskaljaa ja lihaperunasoselaatikkoa) ja yhden pudottamalla.

Sen kännykän pistin sitten mustien housujen taskussa 30 asteen hienopesuun. Tajusin virheeni kaksi minuuttia liian myöhään: taloyhtiön pesukonetta ei enää voinut keskeyttää.

Palasin takaisin aiempaan kännykkästrategiaani: mahdollisimman halpa malli, kun kuitenkin hajotan sen vuodessa. Eikä mitään kytkykauppoja mulle!

T: Appelsiini

Aimo kirjoitti...

Heh, päivitin tilanteen myös FB-statukseeni ja sieltäkin löytyi kohtalotovereita. Onneksi en ole yksin :D

stansta kirjoitti...

Sä OLET kyllä mestari! :D