maanantai 18. toukokuuta 2009

Saamarin Kalle Blomqvist

Tänään muistin todella selvästi, miltä tuntuu lukea oikein koukuttavaa kirjaa.

Aloitin viime viikon loppupuolella Stieg Larssonin toisen kirjan Tyttö joka leikki tulella. Jo ensimmäinen kirja, Miehet jotka vihaavat naisia oli erinomainen. Minua vain hiukan häiritsi se, että oli ennen kirjaa ehtinyt katsoa MJVN-elokuvan. En päässyt irti elokuvan mielikuvista oikeastan koko kirjan aikana.

Tyttö joka leikki tulella, siis TJLT, oli kuitenkin, jos mahdollista parempi kuin ensimmäinen. Kammottavan koukuttava ja nokkela. Vaiherikkaan viikonlopun aikana en ollut ehtinyt lukea tarpeeksi, vaan olin pahassa tilanteessa. Kirjaa oli vielä neljännes jäljellä ja työviikko kolkutteli ovella.

Aamuni aloitin kirjan ja aamupalan parissa, jonka jälkeen harmittelin liian lyhyttä työmatkaa ja suunnittelin jo hetken meneväni töihin kirja kourassa. Eihän minun tarvitsisi noin kilometrin matkan aikana ylittää kuin muutama katu. Hillitsin kuitenkin itseni.

Koko aamupäivän kirja kummitteli kassissani. Onneksi lounaalla pääsin sen kimppuun. Iltapäivästä ahmin kirjaa kampaajalla. Päästyäni vihdoin illalla kotiin, sain kirjan loppuun. Nyt on tyhjä olo ja enää pahin ja paras edessä. Kirjasarjan viimeinen kirja. Pahin siksi, että tiedän tasan tarkkaan kirjojen jäävän näihin kolmeen. Paras siksi, että odotan kirjalta todella paljon. Toivottavasti se myös lunastaa odotukset.

2 kommenttia:

Holly kirjoitti...

En pidä dekkareista, mutta pitäisi ehkä tehdä näiden osalta poikkeus. Just sinulta muuten sain idean etsiä tosi tulista kastiketta. Tuo mainitsemani on varmaan miedompaa kuin se, mitä teillä oli, mutta ihan tarpeeksi tulista. Samalla myös tosiaan maukasta. Tosin 1 tl riitti kanafileen kera...

Sun äitis kirjoitti...

Just sain päätökseen Flickan som lekte med elden. Varmaan ymmärrät, että tässä tulee vielä aika hoppu Spögöjen valmistujaisten järjestämisessä, mutta kuka nyt olisi voinut aloittaa siivomisen jo esim. viikonvaihteessa, kun kirja oli vielä kesken.