keskiviikko 6. toukokuuta 2009

"No, se johtuu siitä, että sä olet raskaana..."

Intoilin eilen varsinaisessa blogissani siitä, että olin täyttänyt veroehdotukset reippaasti etuajassa. Viime vuonna kun kiikuttelin kirjekuoria verokarhulle viimeisenä mahdollisena hetkenä.

Intoilin samasta asiasta myös Facebookin puolella, missä minut kuitenkin ammuttiin alas:

"Aimo, toi on vaan keskiraskauden aktiivisuutta, kyllä se siitä hyytyy... (nimerkillä kateellinen moisesta aktiivisuudesta)."

Haikaillesani töissä iltapäiväkahvilla jäätelön perään, sain kuulla, että se johtuu raskaudestani.

"Aimo on nyt siinä vaiheessa."

Aha, okei. En siis näemmä saa tehdä mitään ilman, että se liittyy raskauteen. Eivät nämä kommentoijat sitä tietenkään pahalla, mutta minulle tulee sellainen tunne, että minut kutistetaan raskauteen.

Aivan kuin en voisi tehdä mitään ihan vaan siitä syystä, että olen minä. Aivan kuin muiden mielestä raskaana ollessani kaikki tekoni kumpuaisivat tilastani.

Tarkoittaako tämä sitä, että saisin kiukutella ja käyttäytyä huonosti, hullutella ja olla toisinaan ihan sekopäinen, siivota tuulispäänä ja olla aktviinen - kaikki menisi raskauden piikkiin. Aivan kuin olisin tilapäisesti heikkopäinen, sellainen, jolle sallitaan kaikki vain siitä syystä, ettei tämä voi itselleen mitään.

"No, se nyt vaan on tuollainen, koska se on raskaana."

Aika pelottava ajatus. En ainakaan omasta mielestäni ole merkittävästi muuttunut tai muuttanut käytöstäni - en hyvässä enkä pahassa. Enkä varsinkaan tee järjettömyyksiä, kuten veroehdotuksen täyttämistä hyvissä ajoin, vain raskauteni takia.

Ei kommentteja: