keskiviikko 15. heinäkuuta 2009

Perhevalmennuksessa 14. heinäkuuta

Minua jännitti mennä perhevalmennukseen ihan yksin. Jännitin tilannetta ja muita valmennettavia. Minulla oli muutenkin hiukan negatiivinen ennakkoasenne, olin varma, että valmennuksessa lässytettäisiin parisuhdehöpöhöpöä suut ja silmät täyteen. Jotenkin sellainen ei vaan istu minulle eikä meille. Olin myös varma, että muut parit olisivat ihan kummallisia.

Laitoin miehelle neuvolan vessasta tekstiviestin: "Perhevalmennus alkaa. V*ttu , jos nää on ihan juntteja." Mies vastasi tuttuun lyhytsanaiseen tyyliinsä:

Olin ainoana yksin, kuten pelkäsinkin. Lisäkseni valmennuksessa oli neljä pariskuntaa, kaksi jäi tulematta. Kaikki parit olivat ihan normaaleja, ei kummallisia eikä juntteja.

Yllätyksekseni valmennuksessa oli myös entinen opiskelukaverini. Emme ole nähneet iäisyyksiin, enkä ollenkaan tiennyt hänenkin odottavan. Vanhan tutun näkeminen rentoutti hiukan. Meillä tosin on hyvin samankaltainen huumorintaju ja valmennuksen jälkeen juteltuamme, totesimme meillä olleen samanlaiset ennakko-odotukset valmennuksestakin. Loimme useasti merkitseviä katseita.

Valmennuksen aluksi, esittelykierroksen jälkeen, terveydenhoitaja kertoi jaetusta vanhemmuudesta. Ihan suloista, mutta hyvin tuttua tekstiä. Olin hiukan kummissani, että hän luki asiat hiukan takellellen suoraan paperista. Oli kuin hän olisi hukannut koko valmennuksen käsikirjoituksen, vaikka kertomansa mukaan hän on ollut alalla 12 vuotta.

Jaetun vanhemmuuden jälkeen meidät jaettiin kahteen ryhmään, yhdessä keskustelivat äidit ja toisessa isät. Saimme jutella raskauden kulusta tähän asti, aika nopeasti kuitenkin siirryimme puhumaan ruoasta ja muiden - erityisesti työkavereiden - suhtautumisesta raskauteen ja ulkonäön muuttumiseen. Oli hauska tuulettaa ajatuksia samankaltaisessa seurassa.

Seuraavaksi terveydenhoitaja laittoi esille vahvuuskortteja, joista meidän tuli valita yksi vahvuus kuvaamaan puolisoa. Minä sain valita mieheni vahvuuden lisäksi myös oman vahvuuteni. Miehelle valitsin vahvuudeksi rauhallisuuden, itselleni otin "osaan tehdä asioita itsenäisesti". Valitut kortit käytiin sitten ryhmässä läpi. Onneksi tämä osuus oli pian ohi ja siirryimme keskustelemaan synnytyksen kulusta.

Kun synnytys oli käyty läpi, oli aika lopetella. Ensi kerralla eli tulevana torstaina on tarkoitus käydä läpi synnytystä tarkemmin (voi luoja, toivottavasti ei videota), kivunlievitystä ja tukihenkilön roolia synnytyksessä. En voinut olla ajattelematta, että tämän selostuksen jälkeen olisi ihan hyvin voinut kysyä synnytystoiveet, joita meiltä kysyttiin jo yli kuukausi sitten. Ehkä sitten olisi ollut hiukan enemmän kirjoitettavaa.

Valmennuksessa ei ollut varsinaisesti mitään uutta ja pelkäämääni höpöhöpöä ihan tarpeeksi (mieheni olisi varmasti kiemurrellut tuskissaan). Torstaina sitten uudestaan.

Ei kommentteja: