sunnuntai 19. heinäkuuta 2009

Rasvaa palaa

Voi kun rasvaa palaisikin lanteilta. Tällä hetkellä ainoat ahkerasti polttamani rasvat ovat purkeissa. Tarkalleen ottaen pumppupulloissa.

Raskausarpia välttääkseni olen rasvaillut itseäni ahkerasti aina suihkun jälkeen aamuin ja illoin. Rasvaa siis kuluu, ja purkkeja on oltava iso liuta.

Olen mieltynyt pumppupulloihin, sillä niistä on helppo annostella oikea määrä eikä tarvitse muistaa sulkea korkkia tai kantta.

Pumppupulloissa on kuitenkin yksi todella ärsyttävä puoli. Siinä missä kannellisen rasvapurkin pohjalta voi melkein nuolla kaiken rasvan (no hei, en nyt oikeasti nuole) viimeistä pisaraa myöten ja korkillisen rasvapurkin saa lähes tyhjäksi säilyttämällä sen ylösalaisin, on pumppupullojen tyhjentäminen loppuun asti huomattavasti vaikeampaa.

Tällä hetkellä minulla on neljä pumppupulloa käytössä, ja vaikka kuinka pumppaan hampaat irvessä ja hauis tulessa, ei niistä tule ulos kuin säälittävät nuhatipat.

Kahdesta toisesta purkista en pääse kulutusta seuraamaan muuten kuin toteamalla purkin olevan vielä varsin painava, mutta näistä kahdesta näen ihan selvästi, että tavaraa on vielä jäljellä. Ainakin näin paljon.

Miksei se tule ulos?

2 kommenttia:

Tiina kirjoitti...

Jos miehet rasvailisivat itseään, niin joku insinööri olisi jo keksinyt pumppupullon, jonka saa tyhjäksi asti.

Sama ärsytys on muuten useimmissa kynsilakkapulloissa, kun se sivellin ei vaan ylety sinne pohjaan asti.

Aimo kirjoitti...

Nimenomaan. JOS miehet rasvailisivat itseään :D