keskiviikko 4. marraskuuta 2009

No, voihan sen noinkin

Sisu nukkuu luonnollisesti kanssamme samassa huoneessa. Siinä on yksi ongelma. Olemme miehen kanssa molemmat kovia lukemaan, etenkin iltaisin sängyssä.

Mutta myös muutenkin.



Takaisin kuitenkin sänkyyn. Sisu menee yhdeksän kymmenen aikoihin omaan sänkyynsä ja tuolloin sammuu valot makuuhuoneesta. Meillä on kyllä yövalo, josta ei kuitenkaan ole lukuvaloksi. Jos taas lukuvalot sytyttää, on se sama kuin soittaisi huoneessa sumutorvea.

Mies sitten keksi iltana eräänä, miten lukuvalon saa vähemmän häiritseväksi. Siihen ei oikeastaan tarvinnutkaan muuta kuin yhden pitkähkön villasukan.


4 kommenttia:

Aija kirjoitti...

Mielenkiintoisen näköinen lamppu. Olisi kiva nähdä se ilman sukkaa :-)

Aimo kirjoitti...

Lamppu on Ikeasta mistäs muualtakaan, kun sänky ja yöpöydätkin ovat sieltä ;) Lampun nimi taisi olla Smärt.

vilukissi kirjoitti...

Jotkut osaavat ja pystyvät nukkumaan vaikka kattolampussa olisi valo, mutta toiset eivät kertakaikkiaan pysty. Itse kuulun jälkimmäiseen ryhmään; mulle nauretaan, kun sanon, että herään siihen, jos joku laittaa valot päälle vaikka ei kuuluisi risahdustakaan. Syy: näen sen valon silmäluomieni läpi...höh, mutta totta. Kaipa niiden silmämunien pitäisi kääntyä taaksepäin(?), kun nukutaan, en tiedä, mutta epäilen omieni liikkuvuutta. Ymmärrän Sisua erittäin hyvin! (Oli muuten eka kesä, kun en laittanut ikkunaan yöksi mustaa lakanaa ikkunaverhojen taakse...

Minz kirjoitti...

Toiset vain ovat valoherkkiä. Ihana keksintö tuo lampun "tuunaus". =oD