tiistai 5. lokakuuta 2010

Lainehilla keinui pieni lautta vain

Mies myi heinäkuussa ostamamme Golfin ja etsi Saksasta meille omakotirakentajille sopivamman pelin eli pakettiauton. Auton hankinta mielessämme pyrähdimme koko kolmikko perjantaina Berliiniin.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan autoa olisivat lähteneet hakemaan mies ja isäni. He olisivat ajaneet auton via Balticaa pitkin Suomeen, mutta loppumetreillä päätimmekin ottaa lautan Rostockista Suomeen. Reissusta tuli kertaheitolla huomattavasti kevyempi, joten uskalsimme Sisun kanssa lähteä mukaan.


Autokauppojen jälkeen lähdimme vielä moikkaamaan kahta Berliinissä asuvaa ystävääni. Kovin paljoa aikaa meillä ei ollut, sillä kaupanteossa meni kaikkine säätämisineen nelisen tuntia. Olin kyllä haaveillut pääseväni egyptiläiseen museoon ja shoppailemaan, mutta aina ei voi voittaa. Mies kyllä jo lupaili romanttisen reissun Berliiniin joskus lähitulevaisuudessa. Hänen käsitykseensä romantiikasta kuitenkin kuuluu myös auton ostaminen samalla reissulla. Kehtasin olla eri mieltä.

Pikatreffien jälkeen lähdimme ajamaan kohti Rostockia ja lauttaa. Meitä oli jo varoiteltu, ettei lautta ole mikään ihmeellinen. Eikä se mikään ihmeellinen ollutkaan, Superfast olikin Superslow ja Superboring. Lautalla oli pienenpienenpienet shopit, yksi suklaalle ja alkoholille sekä toinen kempparille ja krääsälle. Ja nämä eivät tietenkään voineet olla samaan aikaan auki. Henkilökunta kun oli laskettavissa yhden käden sormilla.

Ruoka oli aivan kamalaa. Tasosta kertonee jo jotain ruokalista.


Ja sitten se matkaseura! Omasta takaa meillä oli luonnollisesti laadukkain mahdollinen matkaseura, mutta ne muut: Liuta huonokäytöksisiä autotrokareita ja venäläisiä rekkakuskeja. En koskaan, koskaan ole nähnyt yhtä huonoa käytöstä buffassa enkä yhtä montaa viinapulloa narahtamassa auki jo satamassa auton ratin takana.

Olimme aika paljon pienessä hytissämme. Onneksi olimme sen verran panostaneet, että otimme ikkunallisen hytin. Parhaiten sijoitettu satanen vähään aikaan.


Silti reissu oli oikein onnistunut ja mukava. Auto seisoo nyt pihassa ja odottaa torstaista huoltoa. Tässäkin pelissä riittää korjattavaa, mutta silti kokonaiskustannukset tulevat huomattavasti halvemmaksi kuin Suomesta ostaessa.

3 kommenttia:

Minz kirjoitti...

Nonni! Tuli yhdistettyä hyöty ja huvi! :) Siinä on aina pientä haastetta pikkuisen kanssa matkustellessa, mutta tietääpä koko ajan missä mennään, eikä tarvitse murehtia matkasta jääneen puolesta, vaikka tietääkin, ettei tarvitsisi (äidit kun pakkaavat aina murehtimaan).

Aimo kirjoitti...

Huvi ja hyöty sekä ihanasti aika omien kultamurujen kanssa :)

Äidit tosiaan pakkaavat murehtimaan. Siksi jätinkin Brysselin reissun väliin Sisun sairastuttua. Tiesin, etten millään voisi olla hyvillä mielin kaukana poissa, kun lapsikulta sairastaa.

Jaana-Maija kirjoitti...

Teillä taitaa autot vaihtua vielä nopeammin kuin meillä ;). Saksassa ei olla vielä käyty auto-ostoksilla. Olen muuten kuullut, että Via Baltica voi olla aikamoinen riemurallireitti: rekkoja voi tulla kolmekin vastaan - rinnakkain. Mitä etelämmäs mennään, sitä vaarallisempaa ja Puola on kuulemma ihan kamala. Joten varmaan laivamatka oli kuitenkin parempi hermoille, etenkin, jos oli mukava hytti.