tiistai 23. marraskuuta 2010

Näppy siellä ja näppy täällä

Kapteeni Näppylähanska, kävelevä rupikokoelma, rakkula-Raimo. Miten voi pieneen mieheen mahtua niin monta näppyä?

Ensimmäinen näppy ilmestyi yli viikko sitten. Emme vain tajunneet sen olevan vesirokkoa, sillä se oli niin erikoisen mallinen ja näköinen. Tämä näppyjen kuningatarmehiläinen on edelleenkin aivan poikkeuksellisen näköinen ja kokoinen, siitä jää aivan taatusti muhkea arpi. Onneksi se on päänahassa.

Vaikka tahti on hellittämään päin ja rakkuloiden paranemista on jo havaittavissa, bongasimme tänään taas kolme uutta vesikelloa eikä Sisu siis edelleenkään ole hoitokelpoinen. Lääkärin mukaan uuden rakkulan ilmestymisestä pitäisi olla pois ihmisten ilmoilta viisi (5) päivää. Sisu on jo ollut viikon kotona ja näillä näkymin kotioloissa menee loppuviikkokin.

Päiväkodista kertoivat, että siellä tauti on jo puolella ryhmästä. Taitaa olla siellä aika hiljaista meininkiä - toisin kuin täällä. Sisulla kohosi kuume korkeimmillaan 39,5 asteeseen, mutta nyt sitäkään ei ole ollut pariin päivään ja olo on pienellä miehellä melko normaali. Meno alkaa siis olla aika villiä, kun ollaan oltu neljän seinän sisällä näin pitkään.

2 kommenttia:

Minz kirjoitti...

Se on lapselle melkein isompi asia, olla kotona neljän seinän sisällä, päivät pääksytyksen, kuin se vesikellojen kutina. Muistan vielä elävästi, miten meillä taidettiin aikanaan olla kolme viikkoa putkeen sisällä, kun ensin yksi alkoi sairastamaan, sitten kun se alkoi olla ohi, tuli rokko toiselle - ja taas jatkettiin sisällä oloa. Eipä sitä kaupungissa kolmevuotiasta ulos heitetä ilman valvontaa, vaikka kuinka olisi terve... Taidettiin kaikki huokaista helpotuksesta, kun rokkoilut oli ohi ja arki taas alkoi! Tsemiä!

Patonki kirjoitti...

Pistäs postilla vesirokkoa tulemaan. Olen vakuuttunut, että se on helpompi tauti nyt kun isompana. Plus minulla on aikaa olla kotona :)