perjantai 11. marraskuuta 2011

Valoa kansalle

Kohtuullista olisi varmasti olettaa jouluvalojen (ulkovalojen, sisävalojen, sisä- ja ulkovalojen, kaamosvalojen, vuodenaikavalojen, what ever) kestävän kauemmin kuin vuoden. Otin ja ripustin kuistillemme tämän viime vuonna ostamani Airamin valosarjan puhkoakseni hieman reikiä tähän pohjattomaan pimeyteen. Muuten hyvä ajatus, mutta 80 polttimosta vain parikymmentä toimi. Onko nyt kiva? Onko? No ei ole.

(Tähän kuuluisi kuva onnettomista valoista, mutta se jäi kameraan, sillä en löydä muistikorttiadapteriani mistään, vara-adapteri on muuttolaatikossa jossain, ja ehdin jo repiä vanhat valot pois ja ripustaa uudet.)

Kävin jokaisen polttimon läpi, eikä nähdäkseni yksikään ollut rikki tai löysällä. Vingahdettuani tarpeeksi säälittävästi, otti mieskin osaa ja katsoi koko setin läpi eikä löytänyt vikaa. Ainoastaan ketjun häntäpää toimii, loput valot ovat pimeänä kuin marraskuinen ilta. Valosarja on vuodessa käyttökelvoton? Valosarja, jota kuitenkin käytetään sen pari kuukautta vuodesta. Hurraa!

Sisuunnuin onnettomaan valosarjaan ja tein kauppareissun yhteydessä tehoiskun. Nyt kuistiamme valaisee tuore led-valosarja. Kunpa se kestäisi pidempään.

Valoja ripustellessani hyräilin Tonttujen jouluyötä. Tip tap tip tap tipetipe tip tap. Jos viime vuonna kuvittelin olevani pilalla paistaessani pipareita ja ripustaessani parvekkeelle jouluvalot, niin tänä vuonna tilanne on tuplasti pahempi. Olen jo tehnyt suurimman osan joululahjahankinnoistakin ja nyt on sentään vasta marraskuu!

Ei kommentteja: